McReadsin Matti Copeland keskustelee Per Steniuksen kanssa Lt. Col. Dave Grossmanin kirjasta On killing, the psychological cost of learning to kill in war and society. Katso lisää osoitteessa http://mcreads.com/library/haastattelu-per-stenius/.
17.10.2010
McReadsin Matti Copeland keskustelee Per Steniuksen kanssa Lt. Col. Dave Grossmanin kirjasta On killing, the psychological cost of learning to kill in war and society. Katso lisää osoitteessa http://mcreads.com/library/haastattelu-per-stenius/.
Yhä dynaamisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan nopeampaa ”kellotaajuutta” uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa ja operationalisoinnissa. Strategisen ketteryyden ja innovoinnin kehittämistä on käsitelty paljon ja ansiokkaasti, vähemmälle tarkastelulle on jäänyt se miten varmistetaan uusiutumisen tuloksellisuus aina operatiiviseen toimintaan asti.
Liiketoiminnan kehityksessä olemme törmänneet useisiin yrityksiin, joissa nouseminen noin 300-500 miljoonan euron liikevaihdosta selkeästi yli miljardin euron liikevaihtoluokkaan aiheuttaa melkoisia kasvukipuja. Osa haasteesta syntyy siitä, että tämä kasvuvaihe vaatii sekä strategian että operatiivisen toiminnan merkittävää kehittämistä. Haastavinta on ehkä kuitenkin itse johtoryhmän kehittyminen sekä yksilöinä että ryhmänä. Johtoryhmän jäsenille – ja etenkin toimitusjohtajalle – tämä matka on vaativa, mutta onnistuessaan erittäin antoisa. Suomen talouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman moni yritys onnistuu tällä matkalla seuraavien vuosien aikana.
Keskustelimme aiheesta erään suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajan kanssa. Hänen johtajakautensa aikana yritys on tehnyt tämän kasvumatkan nopeassa tahdissa orgaanisen kasvun ja yritysostojen siivittämänä. Kasvu on vaatinut johtamiskulttuurin muutosta ja johtoryhmän työskentelyn uudistamista. Toimitusjohtajan kommentit tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia johtoryhmän työn kehittymiseen ja siihen, miltä matka ”jaardin” yli tuntuu organisaation aitiopaikalta katsottaessa.
Liiketoiminnan kehityksessä olemme törmänneet useisiin yrityksiin, joissa nouseminen noin 300-500M€ liikevaihdosta selkeästi yli miljardin euron liikevaihtoluokkaan aiheuttaa melkoisia kasvukipuja. Osa haasteesta syntyy siitä, että tämä kasvuvaihe vaatii strategian ja operatiivisen toiminnan merkittävää fokusointia ja kehittämistä. Haastavinta on ehkä kuitenkin itse johtoryhmän kehittyminen sekä yksilöinä että ryhmänä. Johtoryhmän jäsenille – ja etenkin toimitusjohtajalle – tämä matka on vaativa, mutta onnistuessaan erittäin antoisa. Suomen talouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman moni johtoryhmä onnistuu tällä matkalla seuraavien vuosien aikana.
Keskustelimme aiheesta entisen suuryrityksen toimitusjohtajan kanssa, joka on urallaan käynyt läpi korporaation eri kasvuvaiheet ja on myös ollut mukana käynnistämässä uutta kansainvälistä yritystä aivan alusta alkaen. Hänen kommenttinsa tarjoavat tuoreita ajatuksia ja positiivista kannustusta niille joilla on edessään ”jaardin” ylitys.
30.3.2010
Strategian luominen nostetaan usein esiin puhuttaessa johdon ja hallituksen ydintehtävistä. Sen luomiseen ja dokumentointiin käytetään sekä aikaa ja rahaa. Hyvinä aikoina useimpien yritysten strategiat toimivat, mutta kun markkinatilanne muuttuu, strategiat lentävät roskakoriin ja joudutaan siirtymään ”pelastustilaan”, jossa pääpaino on kustannusten leikkauksissa. Herääkin kysymys, onko strategian luomiseen käytetty aika ja raha nykymuodossaan oikeasti perusteltua. Vastaus saattaa piiloutua itse yrityksen strategiaprosessiin ja sen eri vaiheisiin.
30.3.2010
Omistajan tahtotilasta puhutaan usein ikään kuin se olisi itsestäänselvyys ja selkeästi määritelty. Todellisuudessa näin harvoin on, sillä tahtoja saattaa olla useita ja ne ovat ehkä ristiriitaisia, joidenkin omistajien tapauksessa jopa skitsofrenisiä. Omistajien tahtotilojen ymmärtäminen ja dokumentointi on hyvä harjoitus sekä hallitukselle että johdolle, sillä se helpottaa niin strategiatyötä kuin operatiivista johtamistakin. Lisäksi työ voidaan tehdä melko vähäisillä resursseilla. Usein se kuitenkin jää tekemättä, mikä heijastuu ikävästi muuhun työhön.
Monilla yrityksillä on määritellyt taloudelliset tavoitteet sekä useita strategisia kehityshankkeita. Kehityshankkeita viedään yhtäaikaisesti eteenpäin rajatuilla resursseilla, eikä johdolla välttämättä ole selvää käsitystä, kuinka paljon yksittäinen hanke auttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa tai voidaanko asetettuja tavoitteita ylipäätään saavuttaa määriteltyjen hankkeiden avulla.
Useiden yritysten toiminta on epävakaata viimeisimmän talouskriisin jäljiltä. Vaikka kokonaismarkkinat ovat varovasti piristymässä, tilanne on yhä haastava etenkin arvoketjun alkupäässä toimiville yrityksille. Kokemuksemme PK-sektorilla osoittavat, että vaikeat ajat haastavat etenkin johdon, jonka on kyettävä vastaamaan markkinavaihteluihin nopeilla suunnanmuutoksilla.